– Kortesjärvi on syntymäpitäjäni ja tämä luovutus suuri haaveeni, hän perusteli museolla.
Nykyään Seinäjoella asuva Mäkelä liittyi Seinäjoen seudun Sotilaskotiyhdistykseen vuonna 1980 ja on sen kunniapuheenjohtaja.
Syyskuisessa jääkäriseminaarissa Kortesjärven nuorisoseuralla hän sanoi tunteneensa vetoa sotilaskotityöhön sen isänmaallisen luonteen ja oman taustansa takia. Mäkelän isä Reino Rintala oli armeijan palveluksessa ja suojeluskuntalainen, äiti toimi lottana.
Mäkelä valisti aikanaan Suomen jääkärimuseon perustajia jääkärien ja sotilaskotien välisestä linkistä. Hän palasi asiaan lahjoituspuheessaan.
– Sotilaskotiaatteen toivat Suomeen jääkärit, jotka Saksassa sotaoppia saadessaan tutustuivat paikallisiin sotilaskoteihin. Palattuaan he vetosivat suomalaisiin naisiin lehtikirjoituksilla, jotka vaikuttivatkin voimallisesti. Sotilaskoteja ruvettiin avaamaan heti vuonna 1918.
Mäkelä lainasi yhtä lehdessä julkaistua tekstiä, josta käy ilmi, miksi jääkärit puhuivat lämpimästi sotilaskotien puolesta:
– ”Joka tällaiseen taloon astuu, poistuu siitä mieli tyytyväisenä ja sydän lämpöisenä. Sotilas, joka tällaista kohtelua saa osakseen palveluksen ulkopuolella, on todella ylpeä voidessaan uhrautua maansa puolesta.”
Lahjoitukseen sisältyi myös kirjallista materiaalia, jonka Mäkelän serkku, eläkkeellä oleva historian opettaja Elisa Holma o.s. Autio oli koonnut kirjaksi.
– Luovuttamalla tämän aineiston Raili Mäkelä on halunnut jättää omakohtaista tietoa ja muistojaan yksityisen kansalaisen kasvutarinasta, sota-ajan lapsuudesta suomalaisen yhteiskunnan aktiiviseen rakentamiseen, Holma taustoitti.
Julkaisussa tulee esiin myös Mäkelän työ sotaorpojen hyväksi.
Anu Nahkala
