Maaliskuun 6. päivänä vuonna 1918 Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kone, ruotsalaisen kreivi von Rosenin lahjoittama Thulin Typ D -tiedustelukone laskeutui Vaasaan. Vietämme taas Ilmavoimien vuosipäivää, edelleen täällä Kauhavallakin.
Kätköistä löytynyt kuva muistutti paljosta muustakin.
Kun Santahaminassa toiminut Suomen Ilmailukoulu siirtyi Kauhavalle 97 vuotta sitten eli vuonna 1929, ei osattu aavistaa, mikä merkitys Ilmasotakoululla tulisi aikanaan Kauhavan kunnalle olemaan. Eivät aavistaneet edes ne, jotka kuntalaisten puolesta olivat Ilmailukoulua tänne puuhanneet. Koulun ja sen henkilökunnan vaikutus ulottui Kauhavalla kaikkeen, muun muassa kauhavalaiseen kulttuuri- ja harrastuselämään.
Päällimmäisenä tulee tietenkin mieleen Lentäjien juhannusjuhlat lentonäytöksineen, sirkuksineen, tanssiorkestereineen, misseineen ja muine esiintyjäjulkkiksineen. Tapahtuma oli pääosin Ilmasotakoulun oman väen järjestämä jokavuotinen kesän kohokohta, joka ajan myötä kokosi yhteen keskimäärin 20 000 juhlijaa ja toi jo 1940-luvulta lähtien paikkakunnalle suorastaan kansainvälisen tunnun. Yhteisöllinen kulttuuri kukki.
Koulun henkilökunnassa ja asepalvelustaan suorittavissa varusmiehissä oli eri alojen osaajia, jotka edistivät koko paikkakunnan kulttuuri- ja harrastustoimintaa. Esimerkiksi aliupseerikerhon moninaisten harrastus- ja opintopiirien joukosta aivan erityisen maininnan ansaitsee kuoroharrastus, joka alkoi heti.
Toiminnallisesti kuoron vilkkain kausi ajoittuu vuosille 1946–1954, jona aikana kuoro järjesti keskimäärin neljä omaa konserttia eri puolella Suomea ja lisäksi esiintyi muutoinkin ahkerasti. Kuoronjohtajana vuosina 1965–1971 toimi silloisen Kauhavan Yhteiskoulun musiikinopettaja Selim Rentola, joka perusti myös pitkään toimineen Kauhavan viihdekuoron, sittemmin Kauhava-kuoron. Paikalliskulttuuri on mittaamattoman arvokasta.
Toivotamme kaikille kauhavalaisille muistorikasta Ilmavoimien vuosipäivää!