Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti virallisesti toimintansa vuoden 2023 alusta, vaikka aluevaltuustovaalit pidettiin jo tammikuussa 2022.
Palveluissa ei ole tapahtunut muutoksia, joten kansalaisten kosketuspinta ja havainnot uudesta hallintohimmelistä ovat jääneet ohuiksi. Pikkuhiljaa kuitenkin alkaa tapahtumaan ja puhelimet soimaan.
Kun uudet hyvinvointialueet perustettiin Marinin hallituksen toimesta, niiden toimintaa säätelemään tarvittiin ripakopallinen uutta lainsäädäntöä. Yksi tärkeimmistä on rahoituslaki.
Aikaisemmin raha kiersi kuntien kautta sairaanhoitopiireille, nyt hyvinvointialueet saavat rahoituksen suoraan valtion budjetista.
Kunnilla ei ole palvelujen järjestämiseen sananvaltaa. Etelä-Pohjanmaan erityinen ongelma rahoitusjärjestelmässä on se, että kertoimet eivät huomioi riittävällä tavalla alueen vähenevää ja vanhenevaa väestöä. Rahoitus on siis niukkaa, vaikka ikääntyvien kansalaisten palvelutarve kasvaa.
Nykyinen maan hallitus ei ole avaamassa kukkaronnyörejään jatkossakaan niin runsain käsin, että hyvinvointialueet pääsisivät lisärahoituksella pälkähästä.
Hyvinvointialueilla on velvoite laittaa määräaikaan mennessä talous kuntoon tai kruunun miehet tulevat taloon.
Tämän seurauksena hyvinvointialue joutuu arvioimaan toimintojaan ja palvelurakennetta. Keskeisin ajattelutavan muutos on, että hyvinvointialue katsoo palvelujen tuottamisessa koko aluetta ja väestöä. Tämän seurauksena palveluverkko tulee väistämättä jollain aikavälillä muuttumaan.
Keskeisintä on turvata laadukkaiden palvelujen saatavuus kaikille maakunnan asukkaille. Tähän kyllä pystytään, mutta muutoksiakin väistämättä tulee. Onneksi meillä Kauhavalla on uusi hyvinvointikeskus, jonka merkitys koko hyvinvointialueen palvelujen tuottajana korostuu jatkossa.
Hyvinvointialueita on Suomessa 21, ja ne muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Uusimaa on jaettu käytännössä viiteen alueeseen. Lienee päivänselvää, että nykyinen malli ei ole taloudellisesti ajateltuna kaikkein optimaalisin. Osa hyvinvointialueista on väkiluvuiltaan varsin pieniä.
Suomeksi sanottuna vähempikin määrä hyvinvointialueita riittäisi hallinnointiin jatkossa. Tämä ei taida kuitenkaan olla muutosten listalla aivan ensimmäisenä.
KJoka tapauksessa hallintoa on mahdollista virtaviivaistaa edelleen. Tätä kautta saataisiin enemmän käsiä ja resursseja itse palvelutyöhön.
Janne Sankelo, aluevaltuutettu (kok.), Kauhava