Rehtori Jari Salmisen puhe 1.6.2024 Härmän lukion ylioppilasjuhlassa:
Hyvät abiturientit, abiturienttien omaiset, arvoisat riemuylioppilaat, opettajat ja muu juhlaväki , Tervetuloa Härmän lukion lakkiaisjuhlaan.
Saimme kuin saimmekin uuden koulun lukiolaistemme käyttöön. Noin kolmasosa lukion opetuksesta tapahtuu tässä uudessa Alahärmän yhtenäiskoulun rakennuksessa. Vaihtaminen rakennuksesta toiseen tuo lukion opiskelijalle kaivattua vaihtelua koulupäivän mittaan.
Tänään lakitamme ensimmäisen ikäluokan, joka on suorittanut jatketun oppivelvollisuuden. He ovat saaneet ilmaiseksi oppikirjat ja oppimateriaalin, tietokoneen käyttöönsä ja osallistua ilmaiseksi viiteen ylioppilaskokeeseen. Hieno homma!
Mutta ei niin hieno. Jatketun oppivelvollisuuden arveltiin tulevan maksamaan noin 100 miljoonaa euroa. Valtion piti laittaa rahaa perään mutta taisi käydä niin, ettei sitä rahaa tullut riittävästi.
Nyt hallituksemme on tehnyt päätöksen, että maksuton oppivelvollisuus loppuu sen vuoden loppuun mennessä, kun opiskelija täyttää 18-vuotta. Tämä on hankala yhtälö. Jokainen lukion ja ammattikoulun opiskelija täyttää 18 vuotta, ennen kuin hänen tutkintonsa valmistuu, jos hän opiskelee tavoiteajassa. Opiskelijalle annettu oppimateriaali ja tietokoneet pitäisi kerätä joululta pois ja jakaa jollain maksullisella systeemillä hänelle tammikuussa.
Opetusministeriö toivoikin aiemmin keväällä, että kunnat kattaisivat tämän vaatimattoman 18 miljoonan säästön. Eihän siitä oikein mitään tule, että valtio säästää ja kunnat lisäävät menojaan. Lopullinen maksaja on aina sama, veronmaksaja, hampaat irvessä.
Päätöksen huonous tuli esiin opetusministeriössäkin. “Yön yli nukuttuaan” opetusministeri Henriksson halusi purkaa tämän päätöksen ja tarjota maksuttoman opiskelun toisella asteella tutkinnon valmistumiseen saakka.
Hyvät kuulijat, tämä osoittaa kuinka vaikeaa on muuttaa Suomen kaltaista yhteiskuntaa. Yhteiskunnan toiminnoissa on niin paljon kerroksia, että tuntuu olevan mahdoton ennakoida päätösten vaikutuksia. Sotealueista ei kannata tässä yhteydessä puhuakaan, olemme muutoin täällä vielä ensi viikollakin. Sen verran kuitenkin, että käytäntö on osoittanut huonoksi ratkaisuksi oppijoiden kannalta sen, että kouluterveydenhoitajat ja kuraattorit ovat sotealueen toimijoita.
Viime vuonna puhuin pieniä lukioita uhkaavasta korotetun valtionosuuden mahdollisesta loppumisesta. Asia on esillä taas. Hankalaksi lukioiden ja kaikkien muidenkin oppilaitosten toiminnan tekee ikäluokkien pieneneminen. Kaikkiin oppilaitoksiin ei meinaa riittää oppijoita. Toivottavasti valtakunnan tasolla ja paikallisesti into ajaa lukioita alas ei äidy vallan mahdottomaksi. Ei ole niin helppoa 15 vuoden vanhana lähteä toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Lukiolaisen koulumatka ei minusta voi olla kovin pitkä, koska lukiolaisella on opiskeltavaa vielä koulupäivän jälkeenkin. Ja pitäisihän sitä jäädä aikaa seurustelukumppanin suutelemisellekin.
Härmässä lukiota uhannut opiskelijapula tuntuu selätetyltä tältä erää. Asiaan ei ole voinut olla vaikuttamatta lukion oma rakennus ja yhtenäiskoulun uudet tilat. Luokat eivät pursuille. Kaikille on tilaa.
Olen koko urani ajan ponnistellut alahärmäläisten nuorten koulutuksen hyväksi. Pettymys oli melkoinen ja monien kanssa yhteinen, kun emme saaneetkaan yhtenäiskoulun rakennukseen lukiolle omia luokkia.
Hyvät nuoret, ymmärrän, että nuorta ahdistaa tulevaisuus. Varmaankin siksi, että tulevaisuus tuntuu juuri tänään arvaamattomalta. Saamme lukea tämän tästä, kuinka tekoäly vie meidän työt. Viehän se, jos annetaan. Sinun pitää kouluttaa tekoäly omaksi rengiksi.
Tekoälyn kohdalla olemme tuntemattoman äärellä. On miltei mahdotonta kuvitella mahdotonta. WithSecuren Mikko Hyppönen sanoi pari päivää sitten, että ihmiset yliarvioivat muutoksen nopeuden mutta aliarvioivat muutoksen suuruuden. Tekoäly tulee, oletko valmis?
Ilmasto on muuttunut, autolla ei saisi kohta ajaa lainkaan. Kaikki mitä teet on väärin tulevaisuuden kannalta. Eihän se hyvä nuori, näin voi mennä.
Ei yksittäinen ihminen voi olla syypää kaikkeen. Eiköhän ne ole ne kasvottomat isot firmat, jotka meille vaihtoehdot tarjoavat. Eikä niistä mikään ole välttämättä tulevaisuuden kannalta hyvä. Ei sinun tarvitse ihan yksin maailmaa pelastaa.
Lukio koetaan tänä päivänä vaikeaksi ja työlääksi. Tämähän tuntuu olevan vuosittain toistuva aihe näissä puheissa. Esimerkiksi kouluterveyskyselyissä varsinkin nuoret naiset kokevat ahdistuksen tunteita varsin voimakkaasti.
Opiskelu on muuttunut hyvin suorituskeskeiseksi ja koko ajan pitäisi olla huippukunnossa. Kaikki, jotka vähänkään seuraavat urheilua, tietävät, että urheilijat eivät ole huippukunnossa koko kautta. Ensin on peruskuntokausi, sitten herkistellään ja isoissa kisoissa ollaan huippukunnossa.
Nykyinen lukio ei anna tähän mahdollisuuksia. Jaksoittaiset suoritukset kumuloituvat eikä loppukirille ole enää paikkaa. Mutta nuori on kekseliäs, yhä useammin lukion opiskelijat suunnittelevat opintonsa 3½ - 4 vuoden mittaisiksi. Siinä alkaakin jäämään jaksotukselle aikaa.
Hyvät juhlavieraat, tänään olemme saaneet arvokkaita vieraita. Vuoden 1974 Alahärmän lukion ylioppilaat ovat saapuneet isolla joukolla vieraaksemme.
Kurkistetaanpa sitten mitä tapahtui riemuylioppilaiden lakkaisvuonna.
Vuosi 1974 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaina.
Aleksandr Solženitsynin kirjasarja "Gulag,Vankileirien saaristo" ilmestyi tammikuussa. Ja vaikeuksiahan siitä seurasi Solženitsynille. Hän joutui maanpakoon. Luin kirjan nuoruudessani. Hyytävää luettavaa. William Friedkinin ohjaama Manaaja elokuvan ensi-ilta oli tammikuussa. Katsoin elokuvan pahasti alaikäisenä ja olihan se aivan kaamea.
Öljykriisi alkoi laantua kevään mittaan. Israel ja Egypti solmivat diplomaattisuhteet uudelleen. Jotain positiivista siis.
Abba voitti euroviisut Waterloo kappaleellaan. Onhan se hyvä laulu ja hyvä yhtye - edelleen.
Teitä hyvät riemuylioppilaat harmitti 1. heinäkuuta. Silloin astuivat voimaan tiekohtaiset nopeusrajoitukset. Kaasujalkaa piti höllätä. Ja taas ollaan alentamassa nopeusrajoituksia.
Watergate-skandaali päättyi, kun presidentti Richard Nixon erosi. Kyproksella oli kriisi, kun Turkki miehitti Pohjois-Kyproksen. Etiopiassa keisari Haile Selassie syöstiin vallasta mutta levottomuudet jatkuivat. Maailma oli epävakaa. (Oliko yllätys.) Silloinkin. Tulevaisuus näytti vähintäänkin harmaalta.
Mutta syyskuussa tapahtui kummia, Suomi oli yleisurheilun Euroopan mestaruuskisoissa viidenneksi paras maa. Oi niitä aikoja. Mitenkähän käy Roomassa parin viikon sisään.
Presidenttinä oli Urho Kekkonen (aina vaan). Hänen puolisonsa Sylvi Kekkonen kuoli joulukuun alussa.
Lakkiaispäivän sää 1974 oli hieman tuhnuinen, sadetta tilastojen mukaan millin verran. No eihän se 60 uutta ylioppilasta hidastanut. Näyttää toukokuu 1974 olleen aika kylmä täällä Etelä-Pohjanmaalla, Alajärven Möksyssä keskilämpötila oli rapiat viisi astetta. Lähempää en tilastotietoja löytänyt.
Tästä kaikesta voi päätellä, hyvät reimuylioppilaat ja uudet ylioppilaat, että aina tulevaisuus on ollut enemmän tai vähemmän hämärän peitossa ja näyttäytynyt epävarmana. Mutta nyt te riemuylioppilaat olette kuitenkin tänään meidän lakkiaisissamme. Olette elävä todiste siitä, että tulevaisuudesta voi selvitä. Niin, uudet ylioppilaat, tulevaisuudesta selviää.
Arvoisat 1974 vuoden ylioppilaat niillä valtuuksilla, jotka minulla on Härmän lukion rehtorina, julistan teidät riemuylioppilaiksi ja kehotan teitä laittamaan ylioppilaslakin päähänne sen merkiksi.
Paljonhan tässä on tapahtunut riemuylioppilaiden lakkaisten jälkeenkin.
Vuoteen 1989 oli melkoisen tasaista menoa. Mutta sitten tuli vuosi 1989. Ja alkoi tapahtumien vyöry. Neuvostoliitto hajosi ja sen järistyksen aaltoja katsellaan edelleen Ukrainan sodan muodossa. Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995 ja Natoon 2023. Tietokoneet pienenivät kannettaviksi ja kännykät taskuun meneviksi. Paperiteollisuus on poistunut Suomesta melkein kokonaan. Kuntien määrä on puolittunut. Vuosisadan terveys- ja sotehallinnon uudistus, hyvinvointialueet aloittivat 2023 vuoden alusta.
Yksi asia pysyy kuitenkin, Suomi ei oikein pärjää jalkapallossa eikä enää jääkiekossakaan.
Ainahan maailmassa on tapahtunut isoja muutoksia nopeasti. Mutta me nyt elävät olemme siinä asemassa tietoisuutemme tasolla, että ymmärrämme muutoksien vaikutukset omaan elämäämme. En usko, että teollisen vallankumouksen aikaan eläneet työläiset paljoa pohtivat työn luonteen muuttumista tai pääomien jakautumista.
Jos sinulle abiturientti hyvä, on jotain oppia jäänyt mieleesi lukioajoilta niin olisin hyvin tyytyväinen, jos se oppi olisi opiskelun taito. Sen avulla pystyt ottamaan muuttuvan maailman haltuusi. Ja silloin muutos ei ahdistakaan, koska pystyt oppimaan sen. Voit halutessasi jopa vaikuttaa muutoksen suuntaan.
Hyvät kuulijat, nythän tämä meni hauskaksi. Saan käyttää viime kevään puheestani osan uudelleen.
Tänä vuonna onnistuit abiturientti ylioppilaskirjoituksissa hyvin. Vaikka älliä ei yhdelle abille kertynytkään montaa, niin niitä saatiin kuitenkin.
Juha Tapio laulaa laulussaan ”Sinä riität.” Se on juuri näin. En minäkään päässyt aikanaan lehteen lakkiaispäivänä, ne ihan muita tyyppejä. Mutta aika hyvin on pärjätty. Joku ollut joskus jopa kateellinen. Ja on aika harvinaista, että kaikki ylioppilaskokeisiin osallistuneet pääsivät kokeista läpi ja saavat ylioppilastutkinnon suoritettua.
Sinä teit sen. Silloin sinä riität.