Ylihärmäläinen Artturi Leinonen (1888−1963) oli yksi viime vuosisadan vaikutusvaltaisimmista eteläpohjalaisista. Monien toimien mies oli kansakoulunopettaja, kirjailija ja maanviljelijä, Siperiaan karkotettu aktivisti ja jääkärivärväri.
Ilkan päätoimittajana, kansanedustajana ja presidentin valitsijamiehenä Leinonen oli voimahahmo ja keskeisten valtiollisten ratkaisujen yksi avainhenkilö.
Vuonna 1958 professorin arvonimen saaneen Leinosen kirjallinen tuotanto on laaja: 19 romaania, kymmeniä näytelmiä, runoja ja paljon muuta.
Artturi Leinosesta on kirjoitettu paljon, mutta kokonaiselämäkerta ilmestyy vasta nyt, 62 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Elämäkerran kirjoittaja, professori Lasse Kangas kertoo, että hänet motivoi vaativan tutkimuksen tekemiseen Artturi Leinosen elämäntyön ainutlaatuinen monipuolisuus.
– Hän oli taitelija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, aikanaan yksi vaikutusvaltaisimmista eteläpohjalaisista. Hänen elämäntyönsä liittyy kiinnostavalla tavalla itsenäisen Suomen syntyyn ja kehitykseen vakiintuneeksi demokratiaksi ja pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, Kangas taustoittaa mittavaa kirjoitusprojektia.
– Kokonaiselämäkerran kirjoittaminen suuresta eteläpohjalaisesta kirjailijasta ja vaikuttajasta oli innostava haaste, josta en Etelä-Pohjanmaalla syntyneenä ja kasvaneensa halunnut kieltäytyä, hän lisää.
Kankaan kirjoittaman teoksen Sanan voimalla. Artturi Leinosen elämä (Verbatum 2025) julkistamistilaisuus pidetään maanantaina 19.5. kello 17 alkaen Härmän Kuntokeskuksessa. Tilaisuus on kaikille avoin.
Kuoppamäki oli kuin toinen koti
Ylihärmä oli Artturi Leinonen synnyinpitäjä.
– Vaikka hän asui vuodesta 1929 Vaasassa, merkitsi Ylihärmä hänelle rakasta kotiseutua. Perheen kesänviettopaikka Kuoppamäki oli hänelle hyvin tärkeä toinen koti, jossa hän rentoutui ja lepäsi.
– Ylihärmän peltolakeudet olivat hänen sielunmaisemansa. Näistä syistä haluamme julkistaa Leinosen elämäkerran Ylihärmässä, Kangas kertoo.
– Kaikki Artturi Leinosen elämäntyöstä kiinnostuneet ovat tervetulleita julkistamistilaisuuteen Härmän kuntokeskukseen, Kangas kutsuu.
– Leinonen oli sanomalehti Ilkan päätoimittaja 1930–1958, joten hänen elämäkertansa julkistetaan samana päivänä myös Seinäjoella Ilkan toimitalossa, Kangas kertoo.
Julkistamistilaisuudessa myös Esko Aho ja Kari Hokkanen
Julkistamistilaisuuteen osallistuvat myös teoksen kustantaja, entinen pääministeri Esko Aho ja professori Kari Hokkanen, jonka äskettäin julkistettu teos Torpanpoika ja linnanherra sivuaa Leinosen vaiheita.
Leinosen elämäkerran kirjoittaja Lasse Kangas on syntynyt Lapualla vuonna 1952 ja väitellyt filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 1992. Hän on Jyväskylän yliopiston Suomen historian dosentti.
Useita elämäkertoja ja yrityshistorioita kirjoittanut Kangas on saanut Valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1986 ja professorin arvonimen vuonna 2009.
Artturi Leinosen elämän lähtökohdat olivat valistunut koti ja Ylihärmän nuorisoseura. Elämän suunta viittoutui 18-vuotiaana, jolloin hän suunnitteli muuttoa Amerikkaan, mutta päätyi Jyväskylän seminaariin.
Leinonen valmistui kansakoulunopettajaksi keväällä 1911.
Leinonen aloitti opettajana Töysässä, josta hän siirtyi vuonna 1914 Ylihärmän kirkonkylän kansakoulun opettajaksi. Vuoden 1918 sodassa Leinonen oli esikuntatehtävien lisäksi rintamalla Tampereen edustalla ja ja Viipurissa.
Vuonna 1929 opettaja-kirjailija Leinonen siirtyi sanomalehti Ilkan vastaavaksi toimittajaksi ja seuraavana vuonna päätoimittajaksi.
Edessä olivat myrskyisät ajat. Lapuanliikkeenä tunnettu liikehdintä ajautui muutamassa kuukaudessa rikosten teille. Leinosesta tuli lapuanliikkeen vahvin vastavoima Etelä-Pohjanmaalla.
Mäntsälän kapinan päivinä Leinonen esti Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntalaisia lähtemästä kapinan tielle. Seurauksena oli maakunnan kapinajohtajien viha.
Leinosta loukkasi syvästi erityisesti se, että hänen työnsä jääkärivärvärinä leimattiin julkisesti valheeksi.
Näihin vaiheisiin liittyy myös niin sanottu Virkkusen juttu. Ilkan toimittaja Urho Kittilä kirjoitti pakinassaan, että monet sulkevat radionsa, kun Mäntsälän kapinaa puolustellut kirkkoherra Paavo Virkkunen saarnasi.
Virkkunen haastoi Leinosen ja Kittilän oikeuteen.
Kittilä sai viisi kuukautta ja Leinonen kuukauden vankeutta.
Tuomiot lyhenivät vesi-leipä -rangaistuksena kolmannekseen. Leinonen istui tuomionsa Vaasan lääninvankilassa ja Kittilä Sörnäisissä.
Waltarin mukaan suuri taiteilija
Leinosen kirjallinen tuotanto on uskomattoman laaja.
Romaanien lisäksi hän kirjoitti kymmeniä näytelmiä ja lukemattoman määrän runoja.
Vuonna 1951 kirjailijaeläkkeen saanut Leinonen sai teoksistaan yleensä hyvän vastaanoton. Mielenkiintoisimpia ovat Mika Waltarin arvostelut useista teoksista 1930-luvulla Maaseudun Tulevaisuudessa.
”Kirjailija, joka kykenee herättämään näin voimakkaan ja värikkään todellisuuden illusionin, on suuri taitelija”, Waltari kirjoitti Leinosesta vuonna 1933.